Marxin pääoma by Francis Wheen
My rating: 3 of 5 stars
Karl Marxin (1818 – 1883) vaikutus modernille maailmalle on ollut suunnaton. Hänen teoksiaan on painettu ja ajatuksiaan levitetty ympäri maailmaa – eniten sitten Jeesuksen. Pitkän 1900-luvun aikana (termi Eric Hobsbawmin) hänen filosofiansa innoitti ns. sosialistista leiriä, jonka alaisuudessa eli parhaimmillaan puolet maailman väestöstä.
Marx oli kapitalismina tunnetun talousjärjestelmän suurin kriitikko. Noin 1850-luvun vaihteesta lähtien hän tuotti valtavan määrän erilaista tutkimustietoa ja artikkeleita, joissa pohdiskeli kapitalismin olemusta. Julkaistuista teoksista merkittävin on tietenkin kolmiosainen Pääoma (Das Kapital), jonka ensimmäisen osan Marx julkaisi vuonna 1867. Kaksi jälkimmäistä osaa lähtivät painosta vasta filosofin kuoleman jälkeen. Ne toimitti julkaisukuntoon pitkäikäinen ystävä ja työtoveri Friedrich Engels (1820 – 1895). Jo ensimmäisen osan kirjoitustyö kesti vuosikymmeniä. Tutustumisen kapitalismiin hän teki sellaisella pedanttisella pieteetillä, että lopputulosta on totuttu pitämään viimeisenä filosofisena systeeminä. Tärkeänä innoittajana toimi G.W.F. Hegel (1770 – 1831), jonka ajattelun keskiössä olleen dialektiikan Marx käänsi nurinpäin henkisestä materialistiseksi. Lopputulos johti filosofian, sosiologian ja taloustieteiden uudelleenarviontiin – joka jatkuu edelleen. Marx on siinä mielessä mielenkiintoinen klassikko, että hän on aina ajankohtainen.
Marxin ajattelua on tutkittu valtavasti. Pelkästään Suomeksi hänestä on julkaistu mittava määrä erilaisia ja eritasoisia tutkimuksia. Vuonna 2007 alkanut yleismaailmallinen taloustaantuma (lama?) nosti hänet taas parrasvaloihin. Suomessa tämä näkyi piikkinä julkaistujen Marx-teosten määrässä. Mieleen nousevat kuin itsestään intialaissyntyisen taloustieteilijän, Meghnad Desain (s.1940) vuonna 2008 Gaudeamuksen kautta suomennettu erinomainen Marxin kosto sekä brittiläisen kirjallisuuskriitikko Terry Eagletonin (s. 1943) vuonna 2010 Like kustantamon toimesta julkaisema Miksi Marx oli oikeassa?
Gummeruksen Ajatuskirjat oli selvästi samoilla apajilla julkaistessaan vuonna 2009 englantilaisen journalistin Francis Wheenin (s. 1957) pitkän esseen Marxin Pääoma. Se tarttuu härkää sarvista ja pyrkii reilun 150 sivun tiivistelmällään osoittamaan, mikä Pääoman merkitys on ollut maailmanhistoriassa. Tavoite on sivumäärä huomioon ottaen kunnianhimoinen, joten luonnollisesti mieleen hiipii epäilys, miten tuhansiin sivuihin paisuneesta järkäleestä saa järkevän tiivistelmän.
Ei kovin hyvän, jos ei huononkaan.
Wheen käy lyhyesti lävitse Marxin elämän pääkohdat: syntymän Trierissä; opiskelut Berliinin hegeliläisessä yliopistossa; avioitumisen Jenny von Westphalenin (1814 – 1881) kanssa; sanomalehtimieskauden sekä maanpakolaisuuden Ranskassa, Belgiassa ja viimein, vuodesta 1851, Lontoossa, jossa hän eli elämänsä loppuun. Työtä British Museumissa riitti, mutta perhe joutui elämään jatkuvasti nälkärajalla. Myös tätä filosofin yksityiselämän kurjuutta, lapsikuolemineen, Wheen valoittaa.
Itse kohde, Pääoma, pidetään keskiössä, ja kirjoitusprosessin eri vaiheita esitellään mutta loppujen lopuksi teoksen sisältö jää pintapuoliseksi. Tärkeitä käsitteitä, kuten lisä-arvoteoria, avataan muutama kappale, mutta muutoin Pääoman verraton kapitalismin analyysi – kuinka kapitalismin dynamiikka toimii – jää marginaaliseksi. Edellä mainittua materialistista dialektiikkaa ja Marxin ennustamaa vallankumousta sivutaan kyllä, mutta vain ohimennen. Lukijan on syytä olla selvillä niiden merkityksestä Marxin filosofialle ja 1900-luvun historialle muutenkin.
Mysteeriksi jää myös Pääoman valtava merkitys jälkimaailmalle. Eurooppalainen työväenliike mainitaan sivulauseessa, samoin merkittävät sosialistijohtajat, kuten Karl Kautsky (1854 – 1938) ja V.I. Lenin (1870 – 1922), jotka kehittelivät Marxin näkemyksiä paremmin massoille sopiviksi, mutta ellei jälleen ole paremmin selvillä näiden ilmiöiden ja henkilöiden historiallisesta merkityksestä, lukija on helposti ymmällään. Marxin ajatusten politisoiminen ja Neuvostoliiton syntyminen johtivat verrattoman ajattelijan julkisuuskuvan tuhriutumiseen. Hänen ajatuksiaan on vääristelty ja hänen nimissään on tehty rikoksia, jotka olisivat saaneet tältä rauhaa rakastavalta filosofilta jyrkän tuomion. Kuinka monelle tulee esimerkiksi yllätyksenä se, että hän olisi ollut kauhuissaan Neuvostoliitossa harjoitetusta valtiokapitalismista tai gulakeista? Marxilaisuuden erilaisia virtauksia sivutaan muutamalla esimerkillä, mutta ensi kertaa asiaan perehtyvälle lukijalle ne menevät ohitse. Postmodernia marxilaisuutta käsitellään sentään kiinnostavin kommentein.
Teosta voi suositella aihepiiriin vasta tutustuvalle tietyin varauksin: Historiantuntemuksen peruslähtökohdat tulee olla hyvin hallussa. Kokeneemmille lukijoille se ei tarjoa juuri uutta, mutta ehkä virkistävän kertauksen. Kirjaa lukiessa heräsikin monta kertaa kysymys: Kenelle se on oikein suunnattu? Ajatus tuntuu puuttuvan.
OBS! Luin Francis Wheenin teoksen yölukemisena Helsingin Rakkauspuhetta-festivaalille suuntautuneen matkani aikana ystäväni Juhamatin luona, jonka pienestä, mutta laadukkaasta kirjahyllystä kyseisen opuksen löysin. Lämpimät kiitokset hänelle ja tyttöystävälleen Heinille majoituksesta, PuheNyt-tapahtuman väelle rakkauden idean täyttämästä festivaali-ohjelmistosta sekä ”vanhalle kaartille” Jussit * 2, Annalle ja Maijalle verrattomasta seurasta ja Puhekaraoke-elämyksistä. We did it!
Sinisten ajatusten hautausmaa 
Pieni jälkikirjoitus – tai oikeastaan lisäys artikkeliin. Helsingissä julkaistiin juuri teos nimeltä Marxin Pääoman ajankohtaisuus. Kiehtovasta aiheesta oli artikkeli muun muassa Hesarissa: http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305985559157
TykkääTykkää