Tietohaaste

Verraton kirjablogi Kirjavuori haastoi minut Tietohaasteeseen, jonka otin erittäin kernaasti vastaan. Mikä onkaan mukavampaa, kuin käsitellä itselleen tärkeitä tietokirjoja, joita ei ole tullut aiemmin tässä blogissa mainittua.

Ohjeet:

–Valitse viisi tietokirjaa (joita et ole vielä esitellyt blogissasi) ja viisi nettisivua, joiden tiedon laatu on ansiokasta ja esittele ne lyhyesti blogissasi.
–Kielen tulee sekä kirjoissa että nettisivuissa olla jokin pohjoismaisista kielistä – siis tanskaksi, norjaksi, islanniksi, suomeksi, ruotsiksi, fääriksi, grönlanniksi, saameiksi, kveeniksi, meänkielellä jne
–Tietokirjat ovat niitä, joiden perässä mitä todennäköisimmin on laaja lähdeluettelo.
–Haasteen aloittajan Lukumadon kirjoitus tietokirjoista. Siitä voi katsoa mitä ei ainakaan lasketa tietokirjaksi.
–Haasta mukaan vähintään kolme blogia jakamaan tietoa eteenpäin.

Tietokirjoja valitessani havaitsin nopeasti, että valitsemani kirjat olivat pitkälti jo takavuosina lukemiani, joista osa on saavuttanut klassikon aseman. Mikään ei vanhene niin nopeasti kuin tieteellinen tieto. Tästä olin erittäin tietoinen kyseisiä teoksia valitessani. Pyrin valinnoissani teoksiin, jotka koin edelleen lukemisen arvoisina ja ajankohtaisina.

 

TIETOKIRJAT

Bertrand Russell. Kuva: Daily Telegraph.
Bertrand Russell. Kuva: Daily Telegraph.

Bertrand Russell: Länsimaisen filosofian historia (1946)

Analyyttisen filosofian perustajiin lukeutuva Bertrand Russell (1872 – 1970) tarjoaa lukijalleen herkullisen ja kaikkea muuta kuin tylsän matkan länsimaisen filosofian historiaan kreikkalaisesta Thaleesta (n. 624 – n. 546 eaa.) aina 1900-luvun alun Gambridgeen ja analyyttisen filosofian koulukuntaan saakka. Alunperin vuonna 1946 ilmestyneen kaksiosaisen teoksen sisältö on historiatiedon valossa ositttain jo vanhentunut, mutta sen kestävä arvo on Russellin nokkelissa ja älykkäissä huomioissa käsiteltävistä filosofeista ja heidän ajattelustaan.

Välillä arviot ovat kohtuuttomia, esimerkiksi mitä tulee Immanuel Kantin (1724 – 1804) merkityksen melkein täydelliseen kyseenalaistamiseen. Joskus Russell intoutuu keskittymään aiheisiin, jotka eivät ole kokonaisesityksen kannalta välttämättä relevantteja, kuten lukuisat sivut romantiikan runoilija Lordi Byronista (1788 – 1824). Ja vaikka kirjoittaja on loogikko, tuntuu mannermaisen filosofian suuntausten, kuten fenomenologian ja eksistentialismin, sivuuttaminen suoranaiselta ylimielisyydeltä. Siitä huolimatta teoksesta on aistittavissa se rehelliseen ja suoraan tilitykseen pyrkivä ryhti, sekä rivien välistä purkautuva huumori, jota Russell elämässään harjoitti. Filosofian historiaan tutustuessa suurten ajattelijoiden hyväksyminen auktoreiksi sellaisenaan ei ole hedelmällinen lähtökohta. Russellin huomiot ja kritiikki ovat siksi tervetulleita, riisuessaan filosofeilta näiden jumalaisen sädekehän ja asettaessaan heidän ajattelunsa oikeaan kontekstiin.

 

Ilmastonmuutos. Nyt.Pasi Toiviainen: Ilmastonmuutos. Nyt. (2007)

Ympäristökysymykset ovat olleet allekirjoittaneelle todella tärkeitä aina lukioajoista lähtien. Erilaisia tietokirjoja ilmastonmuutoksesta sekä planeettamme biodiversiteetin köyhtymisestä vallitsevan androposeenin seurauksena on tullut luettua kymmenittäin. Niinpä valinnanvaraa hyviksi tietokirjoiksi on runsaasti. Oikeutetusti sinne kuuluisi Pentti Linkolan (s. 1932) Johdatus 1990-luvun ajatteluun, sillä sen henkilökohtaista merkitystä on vaikea aliarvioida. Subjektiivisesta lähestymistavastaan johtuen sitä ei kuitenkaan voi luokitella tietokirjaksi.

Tässä blogissa on aiemmin hehkutettu, mutta ei sen tarkemmin arvosteltu, tiedetoimittaja Pasi Toiviaisen Ilmastonmuutos. Nyt. -teosta. Toiviaisen tietokirja ilmestyi  tilanteessa, jossa keskustelu ilmastonmuutoksesta tuntui Suomessa edelleen käsittämättömän vähäiseltä. Teoksessaan Toiviainen kuvasi paitsi henkilökohtaisen ilmastoherätyksensä vaiheita, myös purki osiin ja selitti yleistajuisesti vaikeana pidetyn ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia, sekä erilaisten ilmastomallien salaisuuksia. Tieteellisen tiedon ja subjektiivisen kokemuksen nerokas sulautuminen loivat kokonaisuuden, jonka luettuaan kenellekään ei jää epäselväksi, kuinka kohtalokkaita aikoja elämme. Jokaisen täytyy tehdä muutos elämässään. Nyt. Koin kirjan sen henkilökohtaisen lähestymistavan vuoksi itselleni tärkeäksi. Toiviaisesta tuli henkilökohtainen sankari, joten olin todella ilahtunut, kun hän hyväksyi kutsun saapua vieraaksi Puistofilosofia-viikolle Ikaalisiin kesällä 2014. Keskustelut hänen johdollaan olivat antoisia ja niistä jäi todella mukava muisto.

 

Tykit-taudit-ja-teräsJared Diamond: Tykit, taudit ja teräs: ihmisen yhteiskuntien kohtalot (2004)

Jared Diamondin (s. 1937) klassikkoesitys ihmiskunnan levittäytymisestä planeettamme eri osiin ja sen sivilisaatioiden synnyistä, nousuista ja tuhoista oli aikoinaan todella kiehtovaa luettavaa. Pulizer-palkittu teos tuo esiin Diamondin hyveet selkeänä kirjoittajana, joka hyödyntää kirjassa historiaa, biologiaa, ekologiaa, lingvistiikkaa, sekä omia kokemuksiaan Kaakkois-Aasian alkuperäiskansojen keskuudessa tekemästään tutkimuksesta. Teoksessa käydään lävitse syitä sille, miksi euraasialaiset sivilisaatiot ja erityisesti länsimainen kulttuuri on päässyt dominoivaan asemaan.

Diamond osoittaa kiistättömästi, kuinka suuri merkitys vallitsevalla ympäristöllä ja sen sisältämillä resursseilla, kuten kasvi- ja eläinkunnalla, on kulttuurin kehitykselle pitkässä juoksussa. Esimerkiksi Amerikan mantereen valloittivat euraasian mantereelta tulleet eurooppalaiset, sillä näillä oli peruslähtökohtaisesti enemmän erilaisia resursseja käytettävissään, kuin amerikan intiaanikulttuureilla. Valloittaminen ei kuitenkaan tapahtunut niinkään ylivertaisen teknologian, kuten ruutiaseiden, kuin mukana tulleiden kulkutautien avulla, joita vastaan Amerikan alkuperäiskansalla ei ollut luonnollista resistanssia. Pahimmillaan noin 90 prosenttia kaikesta alkuperäispopulaatiosta menehtyi eurooppalaisperäisiin tauteihin ensimmäisen sadan vuoden aikana.

Diamondin populaaritieteellisiä kirjoja on myös arvosteltu. Totta onkin, että paletissa, jossa yritetään selittää suuria, ihmisten monimuotoisesta toiminnasta johtuvia kehityslinjoja, on aina jokin pala vähintään iloisesti sovittamattomissa, vaatien runnomista asettuakseen paikoilleen. Maallikolle kirja on kuitenkin erittäin nautittavaa luettavaa ja käy hyvänä yleisesityksenä aiheeseen, huolimatta siitä, että kirja julkaistiin jo 1997.

 

Äärimmäisyyksiena aikaEric Hobsbawm: Äärimmäisyyksien aika: Lyhyt 1900-luku (1914-1991) (1999)

Jotta voisimme ymmärtää maailmaa, jossa nyt elämme, on meidän ymmärrettävä se valtava muutos, joka tapahtui ihmiskunnan historiassa 1900-luvun aikana. Ensimmäisten kokonaisvaltaisten selittäjien joukkoon ennätti todellinen historioitsijalegenda Erich Hobsbawm (1917 – 2012) Äärimmäisyyksien ajallaan, jonka luin serkkuni suosituksesta vuosituhannen vaihteessa, kun suomennos julkaistiin. Lukukokemus oli vavisuttava ja monia kirjassa esiteltyjä käsityksiä on tullut myöhemmin hyödynnettyä eri asiayhteyksissä.

Vasemmistolaiselle Hobsbawmille 1900-luvun historia oli erityisesti Neuvostoliiton historiaa. Suurena kertomuksena hän pitää kapitalismin ja sosialismin välistä, maailmanlaajuista kilpailua yhteiskuntajärjestelmien paremmuudessa. Kirja alkaa belle époquen murskanneesta ensimmäisestä maailmansodasta 1914 ja sen seurauksena tapahtuneesta Venäjän vuoden 1917 lokakuun vallankumouksesta, päättyen Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991. Matkalla käsitellään muitakin 1900-luvun määrittäneitä ilmiöitä, kuten kaupungistumista, luonnontieteiden kehitystä, kulttuuria ja taloutta. Kirjan lopussa Hobsbawm pohtii tulevaisuutta ja 21. vuosisadan haasteita tilanteessa, jossa Neuvostoliiton hajoaminen on tehnyt maailmasta yhden suurvallan ja maailmankatsomuksen, Yhdysvaltojen johtaman kapitalistisen järjestelmän, leikkikentän. Monet ennustukset, kuten terrorismin ja siirtolaisuuden kasvun, Hobsbawm ennustaa tavalla, joka osoittaa brittihistorioitsijan hallinneen suvereenisti suurten kehityskulkujen lukemisen taidon.

 

1491Charles C. Mann: 1491: Amerikka ennen Kolumbusta (2011)

Jotta kaikki kirjat eivät olisi pelkkiä klassikoita, tulee lopuksi tuoreempi teos, josta riittää keskusteltavaa kahvipöytään. Amerikan mantereen historiallinen tutkimus on kehittynyt viime vuosikymmenien varrella todellisen harppauksin. Jos tietosi ovat peräisin peruskoulun tai lukion historian tunneilta, niin tässä kelpo opus tietojen päivittämiseen.

Charles C. Mann (s. 1955) on tutkivana journalistina tehnyt todellisen kulttuuriteon, sisällyttämällä yksiin kansiin viimeisimmän tiedon Amerikan mantereen historiasta. Kuten kirjan otsikko vihjaisee, kyseessä on historiankartoitus ajalta ennen eurooppalaisten tuloa. Johtuen em. syystä, amerikan alkuperäiskansojen kulttuureja on pitkälti vähätelty aina näihin päiviin saakka. Moni väärinkäsitys tai suoranainen valhe ovat hallinneet keskustelua ja niitä on edelleen luettavissa peruskoulujen oppikirjoista. Mann esittää amerikkalaiset intiaanikulttuurit kokonaan uudessa valossa, tehden sen tavalla, että välillä uskoo hänen toimivan heidän edusmiehenään. Ja miksi ei, faktoja kun lyödään pöytään ähkyksi saakka. Uutta tietoa kirjassa on valtavasti, joten herkkua kannattaa sulatella kaikessa rauhassa.

 

NETTISIVUT

Roolipelitiedotus

Verraton alan harrastajien ylläpitämä blogi suomalaisen roolipeliskenen ajankohtaisista aiheista. Käsiteltävänä ovat sekä perinteiset pöytäroolipelit että larpit. Tärkeä sivusto kaltaiselleni alan harrastajalle, joka ei enää takavuosien tapaan ennätä seuraamaan useampien kanavien kautta, mitä alalla tapahtuu. Tekijöiden innostus ja perehtyneisyys harrastukseen tulee artikkeleissa hyvin esiin.

 

Perustuslakiblogi:

Jokaisen politiikasta kiinnostuneen pakollinen seurattava sivusto. Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran ajankohtaispalsta esittelee juridisia näkökulmia päivänpoliittisten aiheitten, kuten vaikka sote-uudistuksen, taustoihin, joista maallikolla ei aina ole tietoa. Parlamentaarinen lainsäädäntätyö ei ole niin yksinkertaista, kuin mitä me äänestäjät usein kuvittelemme. Kirjoitettuun lakiin perustuva yhteiskuntamme osoittautuu kompleksiseksi, mutta ah, niin kiinnostavaksi paikaksi. Blogin tarkoituksena on paitsi koota yhteen alan tutkijoita, myös toteuttaa valtiosääntöoikeutta demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeusasiakirjojen ja sekä kotimaisen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan hengessä.

 

Keskiaika. Nyt

Puistofilosofia-tapahtumassakin vierailleen tutkijatohtori Juhana Toivasen  blogi käsittelee keskiajan filosofiaa, sen nostamia kysymyksiä muun muassa eläinten ja ihmisten välisistä suhteista, sekä filosofian historiasta ja tutkimuksen tekemisestä yleensä. Blogiin perehtyessään lukija huomaa nopeasti, että samat kysymykset tulevat esiin yhä uudelleen eri vuosisadoilla, eikä suurelle yleisölle usein oudolta kuulostava keskiajan filosofia tee poikkeusta.

 

Verkkolehti Areiopagi

Kaltaisillani uskonottomilla, kuten vastavuoroisesti monilla uskovaisillakin, usein esiintyvä helmasynti on täydellinen piittaamattomuus vastapuolen ajatusmaailmaa kohtaan. Kun väittää mustavalkoisesti omistavansa totuuden, eivät toisten mielipiteet tietenkään kiinnosta pätkän vertaa. Siksi verkkolehti Areiopagilla on todellinen sosiaalinen tilaus, esittelemällä eri tieteentekijöiden laatimia artikkeleita luonnontieteiden, filosofian ja teologian maailmasta. Verkkolehden tarkoituksena on ymmärryksen lisääminen eri maailmankuvien välillä. Polarisoituneessa ja yhä tyhmemmäksi muuttuvassa maailmassa tällaista dialogia tarvitaan, riippumatta siitä, mihin itse uskoo.

 

Seksualistin päiväkirja

Seksuaalieetikko, seksologi ja filosofi Tommi Paalasen ylläpitämä blogi jakaa varmasti mielipiteet kahtia. Sexpo-säätiön toiminnanjohtajan sekä Suomen seksologisen seuran hallituksen jäsenen ja sen eettisen jaoston puheenjohtajan kannanotot saattavat tuntua ahdistavilta tai vähintään liian radikaaleilta. Kun otetaan huomioon hänen julkisuuskuvansa muun muassa aktiivisena pornon puolestapuhujana, on kulttuurisota viittä vaille valmis. Edellä olevat näkemykset hyväksyttäköön. Seksuaalisuuden ja erotiikan käsitteet ja kokeminen ovat edelleen lukemattomien tabujen, näkökulmien ja valtarakenteiden vankeja. Kuitenkin, ihmiselämälle niin keskeisessä aihepiirissä itsensä löytäminen, kehittäminen, uteliaisuus ja jopa rajojen rikkominen ovat toivottavia ominaisuuksia. Paalasen artikkeleissa tulee näkyviin hänen ammatillinen kokemuksensa sekä pitkä aktiiviura seksuaalisten oikeuksien ja vapauksien julistajana. Blogin artikkelit ottavat usein kantaa johonkin julkisuudessa esiin nousseeseen ilmiöön, tehden niistä tarkkoja ja mielenkiintoisia huomioita.

 

Haastan mukaan seuraavat blogit:

Juha-Matti Pekola

Kirjoituksia toisesta kerroksesta

Luotettava lähde

 

 

 

3 thoughts on “Tietohaaste

  1. Tiesinhän, että suosittelet kiinnostavia teoksia! Osa niistä onkin jo tuttuja. Diamondia on tosiaan kritisoitu aika paljon, mutta ymmärtääkseni juuri Tykit, taudit ja teräs on häneltä se bestseller, joka kestää parhaiten kriittisen tarkastelun. Toiviaisen kirja on tärkeä minullekin, ja Äärimmäisyyksien aikaa olen yrittänyt lukea. Jossain vaiheessa se rupesi tökkimään, mutta pitää yrittää uudelleen. Uskonnottomalle, mutta uskonnosta kiinnostuneelle suosittelisin myös Vartija-lehteä.

    Liked by 1 henkilö

    1. Äärimmäisyyksien aika on kyllä paikoitellen vähän raskassoutuinen ja kun Hobsbawm käsittelee taiteita, tuntee kyntävänsä todella kivikkoisella pellolla. Mutta, yhtäkaikki tärkeä opus, johon myöhempiä 1900-luvun kokonaisesityksiä aina verrataan.

      Diamondin teos taitaa olla sinun alaasi antropologina? Kiva kuulla, jos juuri tämä kirja on hänen tuotannossaan kestänyt parhaiten kritiikin. Siihen nimittäin törmää aika usein eri asiayhteyksissä.

      Kiitos tuosta Vartija-lehden mainitsemisesta. Laitoin Twitter-tilin välittömään seurantaan. Dialogia erilaisten näkemysten välillä tarvitaan.

      Palaan omiin suosituksiisi Kirjavuori-sivustolla. Erityisesti alkukristittyjen vaiheisiin liittyvät kaksi teosta kiinnostavat kovasti.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s