Mies hermoromahduksen partaalla

koyhan-miehen-jerusalemVille Ranta: Köyhän miehen Jerusalem

Arvio: 4 / 5 tähteä

Puupää-hatulla ja Sarjakuva-Finlandialla palkittu Ville Ranta (s. 1978) kuuluu suomalaisen nykysarjakuvan eturiviin. Suurelle yleisölle hän tuli tutuksi epäitsekkäänä sanan- ja  ilmaisunvapauden puolustajana kulttuurilehti Kaltion sivuilla vuonna 2006 julkaistun Muhammad-pilapiirroskohun yhteydessä. Pilapiirtäjänä hän on sittemmin kunnostautunut eurooppalaisen poliittisen satiirisen pilapiirroksen tuomisessa Suomeen. Kotimaisesta pilapiirrosperinteestä poiketen Rannan tuotanto on ollut paikoitellen voimakkaan provosoivaa. Tällä hetkellä muun muassa Kirkko ja kaupunki – sekä Demokraatti -lehdistä luettavista piirroksista on ollut aistittavissa Rannan voimakas asettuminen epäoikeudenmukaisiksi kokemiaan ilmiöitä, kuten rasismia ja syrjintää, vastaan. Reaktiot julkisuudessa ovat olleet sen mukaisia.

Ville Ranta on sarjakuvataiteilija, jonka teokset ovat saavuttaneet kotimaisen lukijakunnan lisäksi myös kansainvälisen yleisön huomion. Käännöksiä on ilmestynyt erityisesti Ranskassa, johon Rannalla on hyvät kontaktit. Laajaan tuotantoon mahtuu monta helmeä. Kajaani-sarjakuvaromaanissa seurattiin kansalliseepos Kalevalan toimittaneen Elias Lönnrotin (1802 – 1886) vaiheita kainuulaisessa korpikaupungissa, keskellä henkilökohtaisen elämän kriisejä ja merkityksettömyyttä. Sarjakuva-Finlandian napannut Kyllä eikä ei oli samaan aikaan sekä upea että ahdistava kuvaus seksuaalisen himon tukahduttamisesta, ahdistuksesta ja synnintunnosta 1800-luvun alun Oulussa.

Isäksi tuleminen ahdistaa. Oluelle vetäytynyt tuleva isä ei saa ajatuksiltaan rauhaa. Kuva: Kirjan kuvitusta.
Isäksi tuleminen ahdistaa. Kuvat: Kirjan kuvitusta.

Kyllä eikä ein jälkeen julkaistussa Köyhän miehen Jerusalemissa Ranta ottaa tarkastelun kohteeksi henkilön, joka ulkoiselta olemukseltaan muistuttaa suuresti mielikuvaa taiteilija Ville Rannasta itsestään. Neljääkymmentä lähestyvä mies uhkaa tulla jälleen isäksi. Kun uusi elämänkumppani sitten yllättäen osoittautuu odottavan lasta, on arkielämän henkinen helvetti valmis. Lapsia on siunaantunut aiemmasta avioliitosta. Viikonloppuisyydestä kumpuaa häpeä ja epäonnistumisen tunne. Työ sarjakuvapiirtäjänä ei tunnu etenevän: uusi projekti on jatkuvasti työn alla, mutta ideat tuntuvat odottavan itseään. Ahdistus kasvaa. Taustalla väijyy keski-ikäistymisen ja keskiluokkaistumisen pelko. Ajatus vanhenemisesta ja itsensä uudelleen löytämisen vaatimuksesta pyörivät mielessä.

strippi-2Jos tarinan päähenkilö on Ranta itse – siitähän lukija ei voi olla varma, kiitos taiteellisen vapauden – hän ei tunnu säästelevän itseään, eikä häpeilevän elämänpiirinsä esittelyä. Jo teoksen ensimmäinen piirros, jossa raskaustesterin tuloksia tarkastellaan sisältä naisen vaginasta, hämmentää lukijan ja saa aprikoimaan, mihin suuntaan tarina mahtaa mennä. Ahdistukset, vihan ja kiukun purkaukset, mutta toisaalta myös arjen pienet onnen hetket välittyvät kirjan sivuilta. Ranta pohtii olemisen mielekkyyttä, isänä olemisen problematiikkaa, työn ja kodin yhdistämistä, itsensä ja toisten ihmisten ymmärtämisen vaikeutta, ystävyyttä, mieheyttä ja naiseutta. Välillä matkustetaan vanhempien eläkeparatiisiin Kreikkaan ottamaan etäisyyttä koti-Suomeen ja ihmettelemään paikallisen kulttuurin erikoisuuksia.

Ranskalaisen kertovan sarjakuvan perinnettä mukaileva Rannan tarinankerronta puree. Samanlaisia perheen perustamiseen liittyviä tuntemuksia on varmasti monella isäksi (uudelleen) tulevalla, nelikymppisellä nykymiehellä. Sarjakuvaa voi siis lukea myös terapeuttisena kertomuksena: et ole ahdistuksesi kanssa yksin. Toisaalta, ensi kertaa isäksi tulevalle ystävälle teosta ei ehkä haluaisi lahjaksi antaa, siksi suoraan Ranta antaa palaa isyyteen liittyvistä mentaalisista kysymyksistä.

strippi3Väritykseltään mustavalkoinen Köyhän miehen Jerusalem tuntuu suorastaan alastomaksi riisutulta, jos sitä vertaa edellisen Sarjakuva-Finlandian kahmaisseen Kyllä eikä ei -teoksen lämpimiin akvarelliväreihin. Rannan kovapäinen, terävä tussi on luonnostellut valkoiselle arkille nopeina luonnoksina raikkaita mustavalkoisia kuvia, ”välähdyksiä”, ja välillä paksulla tussilla korostettuja ”alleviivauksia”, joita lukija pääsee arvioimaan. Rannan taiteellinen tyyli on aina jakanut mielipiteitä. Toiset ovat arvosteluissaan kritisoineet minimalismia. Itse kuuluun niihin Rannan ihailijoihin, joiden mielestä hän on piirroksissaan onnistunut kuvaamaan tarinan, jonka yksityiskohdat tulevat esiin jopa pelkistetyin vedoin. Esimerkiksi Köyhän miehen Jerusalemin alussa suoritettu parin aukeaman kuvaus perheriidasta, jossa raivo puretaan irtaimistoa särkemällä, on kuvauksena sellaista kynän hennoilla vedoilla suoritettua pantomiimia, että huolimatta täydellisestä äänettömyydestään, hajoavat pullot, lasit ja lattialle levinneet lasinsirut pystyy kuulemaan, megaluokan raivon aistimaan.

Köyhän miehen Jerusalemia voi lämpimästi suositella esimerkiksi kotimaisen sarjakuvan kansainvälisestä tasosta.

OBS! Tätä artikkelia kirjoitettaessa Twitterissä levisi uutinen, että Ville Ranta on tänään 7.2.2017 vastaanottanut Ranskan kansallisen ansioritarikunnan ritarimerkin ansioistaan ilmaisunvapauden puolustajana. Olisiko palkinto voinut mennä parempaan osoitteeseen. Lämpimät onnittelut!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s