Mestarin mahalasku

Iain M. Banks (Iain Banks): Muista Flebasta. Loki-Kirjat 1993. 479 s.

Arvio: 2/5 tähteä

Iain Banks (1954 – 2013) kuuluu Ison-Britannian suurten scifikirjailijoiden joukkoon. Viikko sitten kuollut saarivaltakunnan toinen suuri poika, Brian Aldiss (1925-2017), tarjoaa tuotannollaan sopivan kontrastin edelliselle: Missä Aldiss kuuluu scifi-lajityypin hard core -osastoon vakavilla tieteellisillä spekulaatioillaan, on Banks pikemminkin dickiläisissä todellisuuskäsityksissä liikkuva humoristi sekä iskevien ja yllättävien juonikuvoiden rakentelija, jonka filosofiset pohdiskelut tarjoavat lukijalleen hykerryttäviä älyllisiä lukuhetkiä. Skotlantilaisen suomennetusta tuotannosta Kävelyä lasilla, Ampiaistehdas ja viimeisenä vuonna 2013 käännetty Siirtymä ovat pitäneet allekirjoittaneen tiukasti pihdeissään.

Yhdistäviäkin tekijöitä kahdelta jättiläiseltä löytyy. Kumpikin on kirjoittanut kuvitteellisen, toisiin maailmoihin keskittyvän sivilisaatiokuvauksen. Aldiss jäi tieteiskirjallisuuden historiaan mahtavasta Helliconia-trilogiastaan, jota voi suositella lämpimästi kaikille tieteiskirjallisuuden ystäville. Muista Flebasta on puolestaan Banksin pseudonimellä Iain M. Banks kirjoittama, yhdeksänosaiseksi paisuneen Kulttuuri-romaanisarjan avausosa, jossa kuvataan posthumanistiseksi luonnehditua Kulttuurin yhteiskuntaa. Ensimmäisen romaanin aiheena on Kulttuurin ja Idiranin välinen sota, jota seurataan idiriläisen sotilaan näkökulmasta.

Odotukset ovat korkealla: Banksin Kulttuuri-sarjaa on kehuttu erityisesti yhteiskunnallisten teemojen tuomisesta viihteellisiin tieteiskuvauksiin. Luvassa tuntuisi olevan lähtölaukaus jollekin kokonaan uudelle lukukokemukselle mestarin mahtavassa tuotannossa. Harvemmin sitä on ollut pahemmin väärässä ennakko-odotuksissaan.

Nimittäin, kirjan ensimmäiset sata sivua luettuaan lukijalla ei ole enää mitään mielenkiintoa seurata muuttujien rotuun kuuluneen soturi Bora Horza Gobuchulin kvasifilosofisia pohdintoja ja sekavaa kuvallista kerrontaa. Taistelusta toiseen laahaava tarina huipputeknologian ryöstämisestä ei yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa. Banksin ensimmäinen tieteiskirja tuntuu kirjoitetun varman päälle puhuvine robotteineen, laser-aseineen ja avaruusaluksineen. Avaruusoopperamaisuus on niin lähellä lukemattomia klassisia tieteistarinoiden maailmoja ja niiden ilmiöitä, että 480-sivuisen romaanin puoliväliin pääseminen tuntuu kuin kiipeämiseltä Mount Everestille, tai mikäli haluamme pysyä  tieteisromaanien hengessä, pitkältä ja puuduttavalta Mars-lennolta.

Mielenkiintoisinta kirjassa on Kulttuuri-sivilisaation kuvaus. Se on todella anarkistinen sekoitus olentoja ja tapoja yksilöineen, jotka tulevat ja menevät, liittyvät ja eroavat Kulttuurista kukin omien motiiviensa mukaan. Valtaosa heistä asuu ja liikkuu Mieliksi kutsuttujen keinoälyjen kontrolloimissa avaruusaluksissa, valtavan materiaalisen yltäkylläisyyden ympäröimänä, jossa heillä on mahdollisuus myös omien mielitekojensa kokonaisvaltaiseen tyydyttämiseen. Se ei kuitenkaan riitä nostamaan romaania suosta, johon se tuntuu jatkuvasti vajoavan. Onko jatko-osissa luvassa syvempää tarinan kehittelyä, jää nähtäväksi, sillä kynnys tarttua niihin on nyt kasvanut korkeaksi. Edesmennyt ja tärkeää työtä tehnyt  Loki-kirjat suomensi Useita Banksin romaaneja. Muista Flebasta suomentanut Ville Keynäs on sittemmin jatkanut Banksin ja Kulttuuri-romaanien parissa Gummeruksen leivissä.

Rakas lukija – erityisesti, jos olet Iain M. Banks (tai Iain Banks) -fani – ymmärrätkö sinä Muista Flebasta merkityksen? Valaise pimeydessä kulkevaa, joka aiemmilla kerroilla on nauttinut mestarin loistavasta tarinankerronnasta, todellisuuspakoisista yllätysratkaisuista ja oivaltavasta huumorista, mutta joka nyt ihmettelee, miksi tämä kirja ylipäätään on kirjoitettu. Kannattaako Kulttuuri-sarjan seuraaviin osiin tarttua? Onhan kyseessä tieteiskirjallisuuden merkkipaaluiksi kehuttu kokonaisuus. Missä meni vikaan?

Uusi lukija! Jos vasta harkitset Banksin tuotantoon tutustumista, aloita vaikka Ampiaistehtaalla tai Siirtymällä. Niissä kirjailija on omimmillaan. Muista Flebasta ei voi ensilukemalta suositella yhtä vilpittömästi.

Iain Banks Edinburghin kansainvälisillä kirjamessuilla vuonna 2009. Kuva: Wikipedia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s