Elokuvamogulin elämästä

Brian Jay Jones: George Lucas. Like Kustannus 2017. 656 s.

Arvio: 3 / 5 tähteä

Kalifornian Modestossa syntynyttä George Lucasia (s. 1944) voidaan hyvällä syyllä pitää amerikkalaisen nykyelokuvan eräänä suurista nimistä. Tähtien Sota– ja Indiana Jones -elokuvien luojalla, käsikirjoittajalla, tuottajalla ja ohjaajalla on ollut lähtemätön, perusteellinen vaikutus elokuva- ja populaarikulttuuriin. Voi hyvin sanoa, että kun tänä päivänä menemme elokuvateatteriin katsomaan Hollywoodissa valmistunutta blockbuster-elokuvaa, tarkastelemme niin tuottamisen, kuvaamisen, markkinoinnin kuin katselukokemuksenkin kautta pitkälti George Lucasin viitoittamaa mallia.

Suomalaisella lukijakunnalla ei ole ollut aikaisemmin mahdollisuuksia tarkempaan kokonaisanalyysiin elokuvamogulista, mutta onneksi Like Kustannus havaitsi puutteen ja suomensi Brian Jay Jonesin (s. 1967) parin vuoden takaisen George Lucas -elämäkerran. Jones on kunnostautunut populaarikulttuurin tutkijana ja elämäkertojen kirjoittajana aikaisemminkin. Hänen muutaman vuoden takainen teoksensa Muppettien luoja Jim Hensonista (1936 – 1990), Jim Henson: The biography, sai hyvät arviot ja useita palkintoja. Henson oli Lucasin yhteistyökumppani halki 1980-luvun aina kuolemaansa saakka, joten Jonesin elämänkertaa voi ymmärtää tästäkin näkökulmasta.

Jones piirtää kronologisen yleiskuvan Lucasista syntymä- ja nuoruusvuosista lähtien, aina siihen asti, kun hän luopui omistamastaan Lucasfilmistä koko elokuvamaailmaa ravisuttaneella ilmoituksellaan Disneylle vuonna 2012, vetäytyen sen jälkeen vähitellen syrjään parrasvaloista. Sarjakuvia, rock-musiikkia ja nopeita autoja nuoruudessaan harrastanut Lucas joutui 16-vuotiaana kohtalokkaaseen auto-onnettomuuteen. Se muutti hänen suhtautumisensa elämään perusteellisesti. Menestymisen tosissaan ottanut Lucas hakeutui USC:hen opiskelemaan elokuvan tekemistä, ja loppu on historiaa.

Opiskeluvuosien aikana lahjakkaasi elokuvantekijäksi osoittautuneen Lucasin ympärille muodostui toisten lahjakkaiden elokuvantekijöiden joukko, kuten kirjan sivuilla runsaasti tilaa saavat Steven Spielberg (s. 1946), Brian De Palma (s. 1940), John Milius (s. 1940), Gary Kurtz (1940 – 2018), Lawrence Kasdan (s. 1949) ja Lucasin oppi-isäksi osoittautunut Francis Ford Coppola (s. 1939) osoittavat. Nuoret elokuvantekijät suhtautuivat kriittisesti sen aikaiseen Hollywoodiin. Näkemys muuttui teoiksi, jotka 1970-luvulle tultaessa muuttivat elokuvabisneksen.

Lucasin ensimmäinen menestyselokuva oli Svengijengi 62 (American Graffiti, 1973), lämminhenkinen kruisailu- ja nuorisokuvaus, jonka toisessa pääosassa oli mahtava kokoelma klassista rock-musiikkia. Kuva: Kirjan kuvitusta. Silver Screen Collection / Getty Images.

Jones käy lävitse Lucasin oppivuodet elokuvanteossa, kuvaten samalla Hollywoodin vanhan studiojärjestelmän raunioille syntyneen uuden elokuvantekijäsukupolven vaiheita. Hippiasenteella liikkeellä olleet nuoret kapinalliset mullistivat elokuvan tekemisen, mutta siinä, missä toiset ottivat elokuvanteon vähemmän taloudelliselta näkökannalta, suhtautui Lucas alusta lähtien hyvin vakavasti rahaan.

Teoksen värikkäintä antia ovat lukemattomat anekdoottien muotoon kirjoitetut lyhyet tarinat elokuvien syntyprosesseista. Kirja keskittyy erityisesti ensimmäiseen Tähtien sotaan (1977), mutta esittelee kattavasti jo aiemmin ilmestyneitä kahta ensimmäistä Lucasin käsikirjoitus- ja ohjaustyötä, kokeellista tieteiselokuva THX 1138:aa (1971) ja hitiksi osoittautunutta kruisailu- ja nuorisokuvausta Svengijengi 62:ta (1973). Näiden elokuvien aikana Lucasista kasvoi itsenäisen ja riippumattoman elokuvantekijän rooliin pyrkivä kontrolli-friikki, joka ei ole näihin päiviin saakka sietänyt amerikkalaisia suurstudioita.

Myöhemmillekin elokuva-projekteille annetaan tilaa. Tähtien Sodan saavuttaman jättimäisen menestyksen jälkeen Lucas keskittyi paitsi elokuvasarjan jatko-osien, sekä Indiana Jones -elokuvien tekemiseen, myös oman elokuva-imperiuminsa rakentamiseen. Sen tuloksena Lucasfilm Ltd:sta kasvoi yksi maailman suurimpia, kokonaan yhden henkilön omistamia yrityksiä: iso tekijä paitsi elokuvabisneksessä, myös viihdekulttuurissa yleensä. Elokuviensa oheistuotemarkkinoiden (Lucas Lisencing) lisäksi Lucasin valtakuntaan ovat kuuluneet muun muassa erikoistehostepaja Industrial Light and Magic, LucasArts -tietokonepeliyhtiö, Pixarin digitaalipaja – ennen myyntiä Steve Jobsille (1955 – 2011) – koulutus- ja opetusmateriaaleja tuottava Lucas Learning, sekä Skywalker Sound- ja THX-äänityöpajat.

Tultaessa 1990-luvulle Lucasin jo parikymmentä vuotta hellimät unelmat elokuvien siirtämisestä täysin digitaaliseen muotoon olivat teknisesti siksi kehittyneitä, että hän saattoi toimia alan pioneerina. Vuosina 1999 – 2005 valmistuneet kolme uutta Tähtien sota -elokuvaa toimivat tässä tärkeinä koealustoina, monien mielestä elokuvien tarinoiden kustannuksella. Näistä vuosista ei Jonesilla ole enää yhtä paljon yksityiskohtaista kerrottavaa. Sen aika lienee myöhemmissä selvityksissä.

Brian Jay Jones keskittyy Lucasin elämään erityisesti elokuvien kautta. Yksityishenkilön kuva jää hämärämmäksi. Osittain tämä liittyy varmasti Lucasin persoonaan. Huolimatta miljardeistaan, sekä asumuksensa Skywalker Ranchin upeasta kartanomiljööstä, yksityishenkilö George Lucas on aina näyttäytynyt tavallisena kadunmiehenä, joka syö lounaansa Taco Bellissä ja pukeutuu farkkuihin, kulahtaneeseen flanellipaitaan ja tennareihin. Yksityiselämäänsä hän tuntuu vartioivan mustasukkaisesti, kuten kirjassa esiin tuotu, viisi vuotta kestänyt suhde kantrilaulaja Linda Ronstadtiin (s. 1946) osoittaa: Kumpikaan ei ole koskaan kommentoinut suhteen sisältöä julkisuudessa.

Ääneen kirjassa pääsevät pitkäaikaiset yhteistyökumppanit, sekä muun muassa ex-vaimo Marcia Lucas (s. 1945), jonka kanssa hänellä oli avioeroon päätynyt 13-vuotinen liitto. Heidän lausumansa mielipiteet Jones esittää varsin pitkältä ajanjaksolta, eri haastatteluista poimien. Ne eivät oikein avaa ohjaajaa persoonana, vaikka tuovatkin esiin reaktioita yksittäisiin tapahtumiin. Jonesille Lucas ei ole antanut kirjaa varten haastatteluja, joten senkin vuoksi kuva jää vaillinaiseksi.

Marcia ja George Lucas tapasivat toisensa alunperin editointihuoneessa. Marciasta tuli paitsi vaimo, myös lahjakas leikkaja, joka editoi mm. ensimmäisen Tähtien sota -elokuvan, saaden lopputuotoksestaan Oscarin. Kuva: Kirjan kuvitusta. Julian Wasser / Getty Images.

Henkilönä Lucasista piirtyy hyvin ristiriitainen kuva, toisaalta elokuvia sydämensä pohjasta rakastavasta intohimoisesta fanista, toisaalta kivenkovasta liikemiehestä, joka ei ujolta vaikuttavasta luonteestaan huolimatta ole kaihtanut ankariakaan ponnisteluja päämäärän saavuttaakseen. Menestys on poikinut luurankoja ihmissuhteisiin. Erityisesti uran alkuaikoina hänen ympärillään hyöri poikkeuksellisen lahjakkaita taiteilijoita, joiden mielipiteistä hän oli osin riippuvainen. Mitä myöhemmäksi mennään, sitä vähemmän riippuvuutta on ollut havaittavissa, ja Lucas on tehnyt elokuviaan ulkopuolisen näkökulmasta itsevaltiaan ottein. Syytökset citizen kanesta eivät ole tyystin vailla pohjaa.

Toisaalta hän on ollut aina valmis auttamaan yhteistyökumppaneitaan ja ystäviään elokuvien tekemisessä. Hyväntekeväisyys on ollut aina osa hänen persoonaansa, joka on näkynyt muun muassa yliopistoille rakennettujen campusten, sekä Los Angelesiin suunnitellun valtavan elokuvataiteen museon suunnittelemisena. Lucas kuuluu sijoittaja Warren Buffettin (s. 1930) perustamaan miljardööri-ryhmään, joka on luvannut testamentata jättiomaisuutensa hyväntekeväisyyteen. Lucasin tapauksessa se tarkoittaa yli viiden miljardin dollarin pottia.

Perhe on ollut Lucasille alusta lähtien tärkeä. Hän on adoptoinut kolme lasta, ja tuli viimein itsekin biologiseksi isäksi 69-vuotiaana nykyisen vaimonsa Mellody Hobsonin (s. 1969) kanssa. Viime vuodet ovat kuluneet lastenrattaita työnnellessä, vaikka Lucas on toistuvasti hokenut jo opiskeluvuosiensa ajoista tuttua fraasia, että aikoo siirtyä seuraavaksi tekemään kokeellisia lyhytelokuvia. Jäämme odottamaan.

Millaisen tuomion jälkipolvia varten Jones sitten antaa Lucasille? Moguli itse toivoisi, että hänet muistettaisiin erityisesti digitaalisen elokuvan edelläkävijänä. Humoristisesti hän on todennut, että hänet tullaan todennäköisesti muistamaan esoteerisista tieteiselokuvista 1900-luvun lopulta. Tähtien sota -fanien (*) näkökulmasta maininta on erityisen hyvin osunut.

Teoksen yleisesitystapa ja anekdootteihin tukeutuminen johtavat siihen, että syventävä synteesi jää puuttumaan. Tämä tulee varmasti pettymyksenä joillekin lukijoille. Myös eräät kiinnostavat vaiheet elokuvamogulin kreatiivisessa tuotannossa jäävät tyystin käsittelemättä. Esimerkiksi tämän kirjoittanut olisi kaivannut seikkaperäisempää analyysia eräistä Lucasin 1980-luvulla tuottamista elokuvista, jotka nyt jäävät vain muutamaan lauseeseen. Myös tietokonepelikulttuuriin suuresti vaikuttaneen LucasArtsin tarinaa olisi mielellään lukenut enemmän, kuin vain nopeana mainintana. Tämä on elämäkertojen ongelma: mikä ei kiinnosta niiden tekijää, saattaisi olla lukijasta kiehtovaa.

Puutteistaan huolimatta Jonesin elämäkerta on helposti ja nopeasti luettava kokonaispaketti, jonka voi halutessaan koluta lävitse kevyesti selaamalla. Lucasin elokuvien faneille kirja on pakollista luettavaa, ja sen edellä mainittu anekdoottinen rakenne pitää huolen siiitä, ettei kirjan parissa pääse kyllästymään. Mielenkiintoisia yksityiskohtia on luvassa jo elokuvamogulin lapsuusvuosista lähtien, kun esimerkiksi suomalaisille rakkaan disney-piirtäjä Carl Barksin (1901 – 2000) sarjakuvat osoittautuvat myös Lucasin suosikeiksi. Vastaavanlaisia paljastuksia yli 600-sivuiseen elämäkertaan on mahdutettu lukuisia.

Tästä todellinen menestys alkoi. George Lucas ohjaa kohtausta ensimmäisessä Tähtien sodassa (1977), jonka erittäin vaikea tuotantoprosessi uhkasi katkaista Lucasin uran. Kuva: Kirjan kuvitusta. AF Archie / Alamy.

 

(*) Muun muassa Tähtien sota -fanin näkökulmaa ja elokuvasarjan merkitystä henkilökohtaisesti ja yleisesti olen käsitellyt aiemmin tässä blogissa TÄÄLLÄ.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s