Terävää kynäilyä, luonnoksinakin

Charles Baudelaire: Alaston sydämeni (1887). Otava 1972. 139 s.

Arvio: 3 / 5 tähteä

Charles Baudelaire (1821 – 1867) oli ensimmäisiä nykyaikaisen eurooppalaisen kaupunkikulttuurin emotionaalisia kuvaajia. Ajan henkeä, sen kiihkeää valtimon sykettä, erotiikkaa ja dekadenssia kuvannut runoilija tunnetaan erityisesti runokokoelmastaan Pahan kukat (1857, suomennos 2011). Otsakkeella Alaston sydämeni julkaistu teos on kokoelma kahden keskeneräiseksi jääneen mietelmäkokoelman sisällöistä, josta kirjan otsikkoa lainaavan lisäksi toinen, Välähdyksiä, sisältää ehkä omaelämäkerrallisinta materiaalia, jota runoilijalta on julkaistu.

Baudelaire syntyi ja kasvoi romantiikan aikakautena. Se jätti runoilijaan jälkensä, mutta häntä voi vallan hyvin luonnehtia varhaisen modernismin edustajaksi. Eurooppa muuttui 1800-luvun puolivälin kummallakin puolella hurjaa vauhtia niin materiaalisesti, taloudellisesti, poliittisesti kuin henkiseltä ilmapiiriltään. Tuottelias ja levoton kynä löysi ympäristöstä runsaasti talletettavaa. Paljon jäi kuitenkin julkaisematta, jälkipolvien ihmeteltäväksi.

Baudelaire on Baudelaire luonnoksinakin. Terävät aforismit ja paikoitellen suorastaan julkeat huomiot yhteiskunnasta, politiikasta ja hallitsijoista paljastavat runoilijan toksisen kielen ja elitistisen luonteen. Missä toiset yhteiskunnallisesti kantaa ottaneet ranskalaiset aikalaiskirjailijat – mieleen nousee runoilijaakin kovasti ylistänyt toinen maineikas aikalainen, Victor Hugo (1802 – 1885) – yrittivät epäkohtia kuvatessaan löytää edes jonkinlaista konsensusta ja keskusteluyhteyttä vastapuolen kanssa, Baudelaire ei tunnu olevan kiinnostunut tällaisesta. Keisari Napoleon III (1808 – 1873) saa haukut siinä, kuin tasavaltalaisen hallituksen poliitikot tai sanomalehtien toimitukset.

Charles Baudelaire vuonna 1863, Étienne Carjat’in (1828 – 1906) valokuvaamana. Kuva: Wikipedia.

Iva ja halveksunta ei jää tähän. Edellisten lisäksi osansa saa institutionalisoitunut uskonnollisuus ja välillä veikeätkin näkemykset Jumalan kuolemasta. Baudelaire on kuitenkin itse vakuuttunut uskonnollisen mystiikan henkilökohtaisesta merkityksestä. Entäpä sitten kaikista suurin, rakkaus? Sen kohdalla Baudelaire yrittää epätoivoisesti kieltää henkilökohtaisen merkityksen, mutta jälkimaailma näkee hänen sanojensa lävitse. Haukkuessaan rakastuneita ihmisiä kiimasta ja typeryydestä, hän tulee paljastaneeksi synkän, kohtalokkaan salaisuutensa: syfiliksen.

Baudelairen avoin naisviha, joka Alastomassa sydämessä kietoutuu kipuiluna seksuaalisuuden, erotiikan ja rakkauden pyhässä kolminaisuudessa, nostaa voimakkaasti päätään. Erityisesti feministikirjailija George Sand (1804 – 1876) saa voimakkaan hylkäystuomion. Nainen on Baudelairen kirjoituksissa naiivi ja turhanpäiväinen.

Sandin feminismi näyttää ärsyttävän runoilijaa erityisesti, ehkä juuri sen vuoksi, ettei häneltä taida sittenkään löytyä todellisia aseita tätä vastaan. Tiedostaako hän sydämessään Sandin ylivertaisuuden, edustamiensa ajatusten oikeutuksen? Moderni maailma tarkoittaa naisen yhteiskunnallisten vaatimusten esiinmarssia. Onko se liian vaikea pala nykyajan tutkijalle? Miten runoilijan oma muusa, teoksessa välillisesti vilahtava Apollonie Sabitier (1822 – 1890) mahtoi suhtautua tällaiseen? Paikoitellen Baudelaire tuo mieleen esimodernin version toksisesta käppäukosta!

Ei Baudelaire ole tietenkään pelkästään pahalla päällä ja kaikkia vastaan. Aikakauden kaupunkilaisen mieskulttuurin, dandy-kulttuurin, hän nostaa arvoon arvaamattomaan. Komeasti pukeutunut, kultturelli ja sivistynyt mies on runoilijan silmissä enemmän kuin kaunis tai komea – hän on ylevä aikakauden luomus! Tärkeä esikuva, useamman teoksen ranskaksi kääntämäänsä Edgar Allan Poe (1809 – 1849) tuodaan esiin kunnioittavassa sävyssä. Edellisten lisäksi esiin nousee Baudelairen syvä ja läheinen äiti-suhde, jota teksteissä alituisesti vilisevään naisvihaan peilatessaan lukija on taipuvainen arvioimaan vähintäänkin ristiriitaiseksi.

Muusa isolla M:lla. Apollonie Sabatier. Taiteilija Vincent Vidal’in (1811 – 1867) akvarelli. Kuva: Wikipedia.

On melkein väistämätöntä, että Baudelaire vertautuu toiseen suureen aikalaiseensa, muuttuvan maailman tarkkailijaan Friedrich Nietzscheen (1844 – 1900). Kumpikin kritisoi omia yhteiskuntiaan, Baudelaire Ranskaa ja sen kansaa ja valtiota, Nietzsche Saksaa; kumpikin ennustaa historiallisessa murroksessa Jumalan kuolemaa, vaikka subjektiivisesti eivät tunnu siitä täysin vakuuttuneen; romantiikka vaikuttaa suhtautumisessa maailmaan, kehittyvä kaupungistuminen herättää epäilyjä massojen kyvyistä hallita itseään; naisviha on avointa, taustalla jyllää salattu häpeä, syfilis; hurmio Richard Wagnerin (1813 – 1883) musiikkia kohtaan on perustavanlaatuista, samoin itsensä korottaminen nykyajan profeetaksi…

Baudelairen ja Nietzschen kaltaiset, kynän säilällä viehuvat kapinalliset ovat mielenkiintoinen kontrasti nykyajan yhä moniäänisemmäksi muuttuvassa maailmassa. Olisiko heidän kaltaisillaan taiteilijoilla enää mitään sijaa tämän päivän poliittista korrektiutta painottavassa, sosiaalisen median teilausherkässä todellisuudessa? Voisivatko he edes nousta maineeseen, jos heidän kritiikkinsä kärki olisi suunnattu vallitsevia arvoja vastaan?

Vastaus on johdonmukaisesti kyllä! Annettavaa riittää, terävä yhteiskuntakritiikki, joka nojaa vahvaan kirjalliseen ilmaisuun, ei ole menettänyt tenhoaan, vaikka lukutaidon yleisestä rapautumisesta on syytäkin olla huolissaan. Kirjallinen – filosofinen – vasaroiminen on aina tervetullutta. Joskus patsas on parempi vetää alas ja särkeä, kuin yrittää pitää väkisin pystyssä.

Baudelaire on laajaan tuotantoonsa suhteutettuna siksi monitulkintainen hahmo, ja, 1800-luvun päivänpolttavissa poliittisissa kysymyksissä nykylukijan historiallinen tietämys siksi rajallista, että selitykset lyhyille aforismeille ja kriittisille parahduksille ovat paikallaan. Siitä vastaa suomentaja Eila Kostamon (s. 1938) erinomainen selitysosio kirjan lopussa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s