Reformaation perinnöstä

Peter Marshall: Reformaatio (The Reformation: A Very Short Introduction, 2009). Suom. Tapani Kilpeläinen. niin & näin -kirjat 2017. 161 s.

Arvio: 3 / 5 tähteä

Reformaation juhlavuotta vietettiin vuonna 2017. Silloin tuli kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun saksalainen munkki Martti Luther (saks. Martin Luther, 1483 – 1546) naulasi väittämän mukaan kuuluisat 95 teesiään Wittenbergin kirkon oveen. Suomessakin tapausta juhlittiin halki vuoden. Luterilaiseen tyyliin kuului tietynlainen korottomuus: Juhlavuoden aikana järjestettiin paneeleja ja muistamisia, julkaistiin tutkimuksia, sekä esitettiin dokumentteja ja elokuvia. Yhtä suurta, koko kansaa yhdistänyttä karnevaalia ei valtiokirkon ja yhtenäisuskon maassa kuitenkaan järjestetty.

Edelliseen oli syynsä, jonka juuria on haettava historiasta. Mikä johti jumalanpalvelusmenot ja sosiaalikulttuurin katolisesta loistosta protestanttiseen puritanismiin? Mistä reformaatioksi kutsutussa ilmiössä oli perimmiltään kysymys? Mitä uskonpuhdistuksena käsitetyssä tapahtumien sarjassa oikein tapahtui, ja mikä oli sen merkitys myöhempään kehitykseen länsimaissa ja koko maailmassa?

Näihin suuriin kysymyksiin yrittää vastauksia etsiä eräs Euroopan johtavista reformaation tutkijoista, Warwickin yliopiston historian professori Peter Marshall (s. 1964), jonka lyhyen johdatuksen aiheeseen, Reformaation, niin & näin -kirjat katsoi julkaisemisen arvoiseksi edellä mainittuna juhlavuotena. Kuten edellä jo mainittiin Reformaatio ei ytimekkäästä nimestään huolimatta ole kuitenkaan kokonaisesitys aiheeseen. Englanninkielisen alkuperäisteoksen alaotsikko A very short introduction viittaa johdantoon ja sellainen Marshallin teos on. Reiluun puoleentoistasataan sivuun tiivistetty ”lipare” on kunnianhimoinen yritys tehdä selkoa ilmiöstä, jonka merkitystä on pohdittu viimeiset puolituhatta vuotta.

Miten Marshall työssään onnistuu? Tekijä käsittelee reformaatiota seitsemän eri näkökulman kautta. Ympäri Eurooppaa levinneet uskonnonpuhdistukset aallot käydään lävitse melskeisenä pidetyn uskonsotien aikakauden tapahtumina, jossa valloituspolitiikka kohtasi usein myös vilpittömän uskonnolliset pyrkimykset. Tämän lisäksi reformaation merkitystä pohditaan niin teologiassa esitettyjen kiistojen ja pohdintojen, kuninkaiden, ruhtinaiden ja paavin välisten valtakamppailujen, yhteiskunnissa tapahtuneiden muutosten, kulttuurin, eri uskontojen ja kansojen näkökulmista.

Reformaatio on saanut vuosisatojen aikana runsaasti erilaisia tulkintoja, joiden pohjalta kiistojen eri osapuolet, katoliset ja protestantit, ovat syyttäneet toisiaan. Mieleen nousevat myös uuden ajan aikana käydyt tieteen ja uskonnon väliset valtakamppailut, jossa historiaa on haluttu käyttää lyömäaseena oman puolen tarinan pönkittämisessä. Tieteen ja uskonnon välille rakennetut keinotekoiset vastakkainasettelut ovat pahimmillaan vääristäneet totuutta. Esimerkiksi Nikolaus Kopernikus (1473- 1543), Galileo Galilei (1564 – 1642) tai Isaac Newton (1642 – 1727) on haluttu nähdä tieteellisen maailmankuvan luojina ja kirkollista auktoria vastaan suuntautuneen kapinoinnin pioneereina. Vähemmälle on jäänyt tietämys siitä, että he olivat pohjimmiltaan hartaita katolisia tiedemiehiä, jotka eivät suinkaan kyseenalaistaneet Raamatun totuutta.

Martti Luther. Katolisen uskon uudistaja, jonka kampanja laukaisi pitkäaikaisen kehityksen. Lucas Granach vanhempi: Martin Luther (1528). Kuva: Wikipedia.

Lähtökohtaisesti reformaatio on katsottava alunperin paavin valtaan ja kirkon sisäiseen uudistukseen tähtäävänä, ei-yhtenäisenä liikkeenä, jonka alkujuuria Marshall hakee sydänkeskiajalta. Sen sekoittuminen renessanssin aikakauden poliittisiin kamppailuihin oli ruhtinaille erinomainen tekosyy pyrkiä kasvattamaan omaa valtaa ja riippumattomuutta paaviin. Se johti paitsi kulttuurillisen erityisyyden luomiseen, myös suvaitsemattomuuteen ja uskonnollisiin kamppailuihin, joihin Euroopan katoliset ja protestanttiset hallitsijat osallistuivat. Toisaalta se johti ensimmäistä kertaa myös globaaliin, käännytettävistä sieluista käytyyn kamppailuun, joka laajensi kristinuskon maailmanlaajuiseksi uskonnoksi. Viimeisen silauksen toivot uudet, uskonnolliset johtajat ja aikakauden merkittävimmät teologit, jotka tekivät Raamatusta jälleen kerran yhden uuden tulkintojen sarjan, jotka sitten hyväksyttiin kuuluisissa kirkolliskokouksissa. Vaikutus on ulottunut omaan aikaamme saakka.

Moni Marshallin kirjassaan esittämä kysymys, jota reformaation kohdalla on kysytty historian saatossa, jää vaille vastausta. Mikä oli uskonpuhdistuksen vaikutus esimerkiksi kulttuurilliseen pluralismiin, maallistumiskehitykseen, tai esimerkiksi tieteiden ja taiteiden vapautumiseen? Marshall kyllä leikittelee näillä kysymyksillä eri kappaleissa teoksessaan, jopa pohtivaan sävyyn, mutta synteesi niiden merkitysestä reformaatiolle jää osittain avonaiseksi. Lukijalle herää kysymys, onko kokenut tutkija halunnut viimeiseen saakka olla syyllistymättä historioitsijoiden helmasyntiin, oman tutkimusalan kaiken kattavaan, ylitse muiden ulottuvaan tärkeyteen selittävänä tekijänä? Näin ollen tekijää on syytä kehua varovaisuudesta, jota muun muassa edellä mainitut vuosisatoja jatkuneet uskonnolliset syytökset puolin ja toisin ovat kasvattaneet.

Ehkä reformaatio pohjimmiltaan olikin vain ajan hengen uskonnollisessa ajattelussa tapahtunut muutos. Sen osuminen renessanssin kuohuviin aikoihin, jolloin ihmisen maailmankuva oli murroksessa muun muassa löytöretkien ja kirjapainotaidon keksimisen vuoksi, vain vahvisti keskiaikana liikkeelle lähtenyttä kehitystä, joka vähitellen nakersi yhtenäisenä pidetyn kristikunnan perustaa ja paavin valtaa. Viimeisenä niittinä toimi omassa uskonnollisessa kilvoittelussaan piehtaroinut saksalainen munkki, jonka kirkon sisäistä uudistustyötä ajanut kampanja johti nähtävästi hänen omaksikin mieliharmikseen sekä alueelliseen että maailmanlaajuiseen segregaatioon.

Reformaatio sopii kertauksena yleisen historian yleisesitykset jo sisäistäneille. Tapani Kilpeläisen (s. 1974) suomennos on tasaisen varmaa, kuten Niikkärin uupumattomalta vakiosuomentajalta sopiikin odottaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s