Kasvutarina kuningaspelin varjossa

Walter Tevis: Musta kuningatar (The Queen’s Gambit, 1983). Suom. Anja Leppänen. Tammi 1983, 2. painos 2021. 400 s.

Arvio: 3 / 5 tähteä

Kuten tämän blogin pitkäaikaisimmat lukijat saattavat muistaa, on sen kirjoittajan kiinnostus shakkia kohtaan ollut elinikäistä. Kaikkien pelien kuningatar on kiihottanut mielikuvitusta aina siitä lähtien, kun ensimmäinen shakkilauta tuli hankittua noin kymmenen vuoden ikäisenä joskus 1980-luvun puolivälin tienoilla.

Shakin ihmeellisyys, sen näennäisen helposti omaksuttavien sääntöjen taustalla vallitsevat metafyysiset ulottuvuudet tavoittava pelattavuuden äärettömyys, mieltä, ajatusta ja luonnetta kasvattava merkitys sekä esteettisyys ja ylevyys ovat pelin jokaiselle harrastajalle tuttuja käsitteitä.

Shakki on vuosituhansia vanha, maailman pelatuin lautapeli, satoja miljoonia ihmisiä yhdistävä kulttuurillinen ilmiö, joten sen ympärille läheisesti liittyviä kaunokirjallisia tai elokuvallisia esityksiä luulisi löytyvän pilvin pimein. Harmillisesti mieleen ei kuitenkaan juuri nouse yhtä yksittäistä esitystä, jossa shakki olisi ollut tarinan temaattisena keskipisteenä.

Lieneekö shakin ympärille keskittyvälle tv-sarjalle ollut suurempaakin tilausta, kun amerikkalainen suoratoistopalvelu Netflix tuotti vuonna 2020 minisarjan Musta kuningatar (The Queen’s Gambit). Sarja perustuu amerikkalaisen kirjailija Walter Teviksen (1928 – 1984) vuonna 1983 julkaisemaan samannimiseen romaaniin. Sinänsä Tevis oli sarjan ohjaaja / käsikirjoittaja Scott Frankille (s. 1960) varmasti luonnollinen valinta, sillä kirjailijan romaaneja oli tätä ennen filmattu peräti kolmesti. Suurelle yleisölle tuttuja Teviksen filmatisointeja oli toisen suuren pelin, biljardin, ympärille keskittyneet – Paul Newmanin (1925 – 2008) tähdittämät – elokuvat Suurkaupungin hait 1961 (The Hustler, 1959) sekä Suuret setelit 1986 (The Colour of Money, 1984).

Tämän kirjoittaneelle ensimmäisenä kosketuspintana Teviksen romaaneihin toimi Nicolas Roegin (1928 – 2018) ohjaama elokuva Mies toisesta maailmasta (The Man Who Fell to Earth, 1963) vuodelta 1976, jossa David Bowie (1947 – 2016) näytteli ulkoavaruuden arvoituksellista vierailijaa, Thomas Jerome Newtonia. Teviksen romaani tuli luettua pian elokuvan katsomisen jälkeen englanniksi, ja sen jälkijunassa Tammen heti ilmestymisen jälkeen suomentama Musta kuningatar, jonka shakkia keskeisesti käsittelevä teema tuntui välittömästi mielenkiintoiselta.

Viime vuonna julkaistun Mustan kuningattaren tv-adaptaatio oli suuri menestys. Nähtävästi ajoitus oli paras mahdollinen: Koronan kourissa kamppaileva maailma keskittyi tv-sarjojen katseluun. Kun sen keskiössä oli lisäksi suosittu lautapeli, johti se koronaeristyksissä kotona kamppailevat uuden harrastuksen äärelle. Shakkilautojen menekki kasvoi räjähdysmäisesti, kuten myös verkossa pelaaminen. Shakkikerhot kaikkialla saivat runsaasti uusia jäseniä.

Netflixin tuottama huippusuosittu tv-sarja on edelleen näkemättä, mutta sen innoittamana kirja on nyt luettu uudestaan. Tammi toi markkinoille tv-sarjan suosion innoittamana huokeahintaisen toisen painoksen varhain tänä vuonna.

Mustan kuningattaren tarina on perinteinen kasvukertomus ja kehitystarina, jollaisia on kirjoitettu lienee yhtä kauan kuin kirjallisuutta on ollut olemassa. Eletään 1960-luvun vaihdetta. Nuori Elizabeth ”Beth” Harmon on jäänyt hyvin nuorena lapsena lyhyessä ajassa orvoksi, ja joutunut orpokotiin, jonka katolilaisittain tiukka kuri ja askeettinen ilmapiiri luovat ahdistavan ja virikkeettömän kasvuympäristön. Tilanne muuttuu, kun Beth tutustuu orpokodin kellarissa shakkia yksikseen pelaavaan vahtimestari herra Shaibeliin. Peliä seuraamalla ja Shaibelin kanssa yhdessä pelaamalla Beth havaitsee paitsi ymmärtävänsä peliä, myös joutuvansa sen kiehtovuuden valtaan.

Jo orpokodissa ollessaan Beth menestyy shakki-kilpailuissa. Tilanne muuttuu kokonaan, kun Wheatleyn pariskunta adoptoi Bethin. Kun aviomies sitten jättää puolisonsa, löytävät Beth ja rouva Wheatley toisensa. Lopputuloksena shakissa lahjakas Beth rupeaa elättämään pelivoittorahoillaan paitsi itseään, myös kotirouvana toiminutta uutta äitipuoltaan.

Osallistuminen kilpailuihin johtaa menestykseen. Alueellisten, osavaltioillisten ja valtakunnallisten kilpailujen voittokulku jatkuu kohti maailmanmestaruusfinaaleja, jotka pidetään tietenkin shakin suurvallassa, Neuvostoliiton pääkaupungissa Moskovassa. Rinnalla voitokkaan shakkiuran vieressä kulkee lapsesta nuoreksi naiseksi varttuvan Bethin tarina puberteetteineen, itsensä etsimisineen ja seksuaalisine heräämisineen.

Shakkiin syventyessään muutenkin arka ja introvertti Beth jää ihmissuhteissaan lähinnä haparoivan kokeilijan virkaan, eivätkä päihteet ole poissuljettuja. Rauhoittavia lääkkeitä jo lapsena nauttineen Bethin kohtaloksi aikuisuuden kynnyksellä koituvat erilaiset barbituraatit ja alkoholi. Kun mukaan lisätään traumaattisen lapsuuden menetetyt vanhemmat ja vimmainen shakissa kehittymisen ja voittamisen tarve, ovat ainekset draamalle valmiit. Suhde pelaamiseen ja alkoholiin tuntuvat olevan Tavisin romaanien vakioaiheita, olihan kirjailija itsekin tunnetusti mieltynyt kumpaankin paheeseen.

Beth Harmonin esikuvana lienee toiminut amerikkalainen shakki-ikoni ja maailmanmestari Bobby Fischer (1943 – 2008), jonka suurta julkisuutta saavuttanut eksentrinen, vainoharhainenkin elämä on toiminut tulkintana shakin harrastamisen ihmisluonnetta muuttavasta vaikutuksesta.

Tärkeäksi yksittäiseksi tekijäksi romaanissa kohoaa naisen yhteiskunnallisen aseman kuvaus shakkikulttuurissa. 1960-luvulle sijoittuvan romaanin maailmassa shakkia pelaavat naiset ovat käytännössä tuntemattomia olioita. Tevis ei aihetta erityisen syvällisesti kuvaa, mainiten toki miespuolisten vastustajien ja seuraavan yleisön hämmentyneitä, jopa vihamielisiä reaktioita. Puhutteliko romaani lukijoitaan 1980-luvulla, on kiinnostava kysymys, mutta se lienee eräs syy pitkään esituotantovaiheessa olleen tv-sarjan tuottamiseen vihdoin 2020-luvulla.

Vaikka tarinan kaari onkin varsin perinteinen, Tevis on onnistunut kohtuullisesti siirtämään edellä mainitut elementit mukiinmeneväksi romaaniksi. Kerronta noudattaa The Man Who Fell to Earthista tuttua linjaa, jossa kuvauksen tavanomaisuus, joskus jopa niukkuus, jättää välillä lukijasta riippuen tärkeiden tendessien kuvailun kokonaan väliin.

Ehkä eniten jäi kaipaamaan Shakin esteettisen kauneuden esiintuomista, jonkinlaisen juurisyyn kuvaamisen puutetta, jotta Beth Harmon kuningaspeliä kuvatessaan olisi tarvinnut omien motiiviensa selittämiseksi. Lyhyt, kirjailijan kuvaukselle niukka ja käytännössä ilmaan jäävä kohtaus koetaan romaanin puolivälissä, kun eräs shakinpelaaja toteaa Bethille, mitä tämä tekisi sen jälkeen, jos olisi saavuttanut maailmanmestaruuden. Kysymys on hyvä, kun pitää mielessä shakin haastavuuden, siihen käytetyn ajan ja uhraukset henkilökohtaisessa elämässä. Romaanissa kysymys kuitenkin sivuutetaan heti, eikä siihen koskaan palata.

Otteluita kuvataan hyvin yleisellä tasolla, se toki riittää vallan hyvin tarinan kuljettamiseen, joka lienee ollut kirjailija Teviksen perimmäisenä motiivina. Tarkemmat selostukset olisivat entisestään paisuttaneet romaanin kokoa, ehkä jopa tuntuneet shakkia ymmärtämättömältä lukijalta turhan puuduttavalta pakkopullalta.

Edellisen pohjalta on helppo uskoa, että romaanista saa varmasti aikaiseksi toimivan adaptaation. Shakkiotteluiden ympärille rakentuva juonikehittely avautuu varmasti erinomaisesti tv-sarjassa, jossa esimerkiksi siirtojen esittely on huomattavasti helpompi kuvata kuin romaanin sivuilla. Vaikka lopputulosta ei tämän kirjoittaja ole nähnytkään, eri arvioissa kirjan ja tv-sarjan yhtäläisyyksiä on siksi kehuttu, että kirjaa suosittelee kaikille sarjasta nauttineille faneille ja shakin entusiasteille.

Beth Harmonia suureen suosioon nousseessa tv-sarjassa näyttelee Anya Taylor-Joe (s. 1996). Kuva: Netflix.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s