Kurkistus keski-ikäisen miehen perversioihin

J.G. Ballard: Super-Cannes (Super-Cannes 2000). Suom. Hannu Tervaharju. Like 2003 (2. painos 2006). 441 s.

Arvio: 2 / 5 tähteä

Tieteiskirjailija Philip K. Dickin (1928 – 1982) kuolemattoman ajatuksen mukaan tieteiskirjallisuuden (science fiction, scifi) ero muuhun kirjallisuuteen, erityisesti fantasiaan, piilee siinä, että sen ei tarvitse muuttaa käsittelemänsä tarinan maailmasta kuin ainoastaan yksi elementti, ollakseen tieteiskirjallisuutta. Scifin määritelmänä tämä toimii erinomaisesti ja käy hyvänä esimerkkinä myös Dickin tuotantoon, jossa näennäisesti tavanomaisessa maailmassa jokin yksittäinen elementti on usein voimakkaassa ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Dick kuului 1960 – 1970 -luvuilla vaikuttaneen tieteiskirjallisuuden uuden aallon edustajiin. Tuolloin scifin eturintaman uudet tähdet hylkäsivät pitkälti tieteiskirjallisuuden perinteisen kaavan, jossa kovaa teknologiaa ja tieteellistä realismia painotettiin välillä henkilöhahmojen ja muiden ilmiöiden kuvauksen kustannuksella. Nyt uuden aallon kirjailijat, kuten Dick, Brian Aldiss (1925 – 2017) ja Ursula K. Le Guin (1929 – 2018) lähtivät teoksissaan painottamaan postmodernismin ja surralismin, utopioiden ja fantasiamaailmoiden, ympäristön, seksuaalisen vapautumisen ja huumeiden käytön, näkökulmia. Objetiivisen kuvailun rinnalla painotettiin nyt subjektiivisia kokemuksia.

Uuden aallon edustajiin kuului myös brittiläinen James Graham Ballard (1930 – 2009), joka edellä mainittujen kirjailijoiden tavoin haki omassa tuotannossaan erityisesti psykologisia ja seksuaalisia painotuksia. Ballardin läpimurtoteos Crash ilmestyi 1973. Sen lähestymistapa autokolarifetisismin ja autoiluun liitettävien seksuaalisten konnotaatioiden kuvauksessa oli teknologiaa painottavassa tieteiskirjallisuudessa nurinkurisesti uutta, kun pitää mielessä, kuinka keskeisestä ”pyhästä lehmästä” autoissa ja autoilussa on ollut kyse länsimaisessa kulttuurihistoriassa viimeisen reilun sadan vuoden ajan.

J.G. Ballard vuonna 1993. Kuva: Wikipedia.

Ballardin myöhäiskauden tuotantoon kuuluva Super-Cannes on kirjailijalle hyvin tyypillinen teos ja käy samalla hänen tuotantonsa esittelystä pienoiskoossa. Ranskan Rivieran Monacoon ja Cannesiin sijoittuva tarina liikkuu näennäisesti noin vuoden 2000 maailmassa, mutta tieteiskirjallisen elementin tuo Välimeren paratiisillisen kauneuden keskelle syntynyt toinen paratiisi, ylikansallisten suuryritysten hallitsema Eden-Olympian liikepuisto, jonka elitistisen ylellisyyden ja paljon puhuvan, uskonnollisia kielikuvia uhkuvan nimen alle kätkeytyy pimeä puoli.

Paul Sinclair muuttaa Eden-Olympiaan kauniin ja nuoren vaimonsa Janen kanssa, joka on saanut töitä lääkärinä. Janen edeltäjä virassa, David Greenwood, on muutamia kuukausia aikaisemmin tappanut kymmenen ystäväänsä ja lopulta itsensä. Sinclair kiinnostuu tapauksesta, jo pelkästään sen vuoksi, että epäilee vaimollaan ja Greenwoodilla olleen suhteen. Ruvetessaan käymään lävitse karmean joukkomurhan yksityiskohtia, Sinclair havaitsee sekaantuneensa vyyhtiin, jonka juuret ulottuvat syvälle liikepuiston hallinnolliseen johtoon. Raottaessaan Pandoran laatikkoa Sinclairin verkkokalvoille rupeaa satelemaan toinen toistaan patologisempia ja väkivaltaisempia tapahtumia, joiden taustalla hän kaikesta huolimatta havaitsee myös tarkkaa systemaattisuutta, nurinkurista järjellisyyttä, jopa terapiaa.

Ballardin teosten tason vaihtelua on kritisoitu syystäkin. Super-Cannesissa perusajatus on hyvä, mutta yli neljänsadan tiiviisti kirjoitetun sivun matkalla kokonaisuus ei tunnu mitenkään asettuvan paikalleen. Ballard yrittää kirjoittaa psykologista trilleriä, mutta ei oikein tiedä, pitäisikö keskittyä ihmismielen syvimpien pimeyksien kuvaamisen sijaan perinteisen palapelidekkarin johtolankojen kehittelyyn. Tuloksena on tarinankerronnallinen poukkoilu. Se tulee esiin loppuratkaisussa: elementit yritetään yhdistää toisiinsa, siinä kuitenkaan erityisesti onnistumatta. Lukijalle kokemus on pahimmillaan tylsä.

Ei Super-Cannes kuitenkaan vailla hyviä hetkiä ole. Yrityksessään tavoittaa Sinclairin mielen syvimpiä ulottuvuuksia, Ballard kertoo fantasiatarinan keski-ikäisen miehen mielenmaisemasta, jota hallitsee leppoisa, joutilas elämä lapsivaimoineen ja upeine autoineen ylellisessä huvilassa Välimeren rannalla. Ihmismieli ei tunnetusti ole koskaan tyytyväinen täydelliseen (tylsään) elämään, joten Ballard pääsee kehittelemään tästä varsin mielenkiintoisia näkökulmia Sinclairin halujen ja pelkojen välille. Ne puolestaan yhdistyvät joukkosurman tutkintaan ja Eden-Olympiassa ilmeneviin väkivaltaisiin fantasioihin, joissa esimerkiksi siirtolaisiin kohdistuvat pahoinpitelyt, tai seksuaaliset kokeilut johtavat Sinclairin itsekin miettimään omia halujaan ja vaikuttimiaan.

Tutustuessaan Sinclairin mielenmaisemaan ja hänen todistamiinsa kohtauksiin ”Super-Cannesissa”, pääsee lukija reflektoimaan myös omia mieltymyksiään seksuaalisista mielihaluistaan tai tuomitsemattomasta väkivallasta johtuvan vallantunteen huumasta. Ballard itse on kertonut romaaniensa erääksi vaikuttimeksi kokemansa painajaisunet. Super-Cannesissa tämä elementti on käsin kosketeltavissa.

Toinen mielenkiintoinen, kirjan ehkä ajankohtaisin aspekti liittyy Eden-Olympiassa esiintyvän korporativismin ehkä keskeisimpiin elementteihin: äärimmilleen vietyyn tehokkuus- ja kilpailuajatteluun, jonka karmeita jälkiä teoksessa todistetaan. Jos jokin on muuttunut talouselämässä sitten vuoden 2000, niin se lienee tehokkuus- ja kilpailuajattelu, jonka kirittämistä olemme päässeet seuraamaan jo vuosikymmenestä toiseen. Jatkuvasta kaikkien taistelusta kaikkia vastaan kärsii työelämä mielenterveysongelmineen ja loppuunpalamisineen.

Super-Cannes voitti Tähtivaeltaja-palkinnon vuonna 2004. Harmillisesti teos ei ole vanhentunut maineikkaaseen palkintoon yhdistettävien kategorioiden mukaisesti. Scifin uutta aaltoa kunnioittavat kertomukset kuuluvat lähtökohtaisesti 1970-luvun maailmaan.

Välimerellisen paratiisiin Monacon satama, johon moni Super-Cannesiin liittyvä kohtaus keskittyy. Kuva: Wikipedia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s