Pieni johdatus pieneen johdatukseen Marxista

Peter Singer: Marx. Into Kustannus 2013. 147 s.

Arvio: 3/5 tähteä

Onpas pieni!

Näin virkkoi tämän allekirjoittaneelle suuren kansainvälisen puutarha-liikeketjun myyjä, ojentaessani hänelle käyntikorttini kesällä 2010 yritysjättiläisen Tampereen liikkeessä. Syväekologisista suuntauksista viehättyneenä humanistina olin valmistanut itse henkilökohtaiset käyntikortit kesätyöpaikkaani varten. Jotta paperiarkille olisi mahtunut mahdollisimman monta korttia, olin luopunut perinteisen käyntikortin standardikoosta ja onnistunut itse muotoilemaan korttipohjan, joka oli vain puolet edellä mainitun koosta.

Näitä pieniä lappusia olin jaellut ympäriinsä eri asiayhteyksissä, ollen salaa ylpeä niiden persoonallisesta ulkonäöstä. Nyt nuori, selvästi kaupallisen alan peruskoulutuksen saanut ja urallaan eteenpäin määrätietoisesti pyrkivä myyjänalku oli saanut sellaisen käsiinsä, eikä voinut olla tuntematta pientä ylemmyyden tunnetta itse tulostettua pahvipalaa kohtaan. Hykertelin salaisesta mielihyvästä ja taisin vastavuoroisesti itse tuntea pientä ylemmyyden tunnetta.

Edellinen kohtaus korporatiivisesta sadusta nousi mieleen, kun tartuin filosofi Peter Singerin (s. 1946) kirjoittamaan Karl Marxin (1818 – 1883) ajattelun perusteita ruotivaan teokseen Marx, joka sattui käteen Tampereen uudistettuun Lenin-museoon suoritetun lyhyen tutustumisen yhteydessä. Henkilökohtaisena esittelijänä toimineen museolehtori Anne Lehtisen kanssa suoritetun kierroksen päätteeksi olin havainnut museon kirjahyllyssä komean Marxin kuvalla varustetun kirjasen. Marxin filosofia tiivistettynä 150 sivuun!?!

Onpas pieni!

Peter Singer on suurelle yleisölle tuttu toisaalta eläinten inhimillistä kohtelua käsittelevästä eläinoikeusliikkeen klassikostaan Oikeutta eläimille (suomennettu 2005) sekä toisaalta käytännöllisen etiikan pyrintöjä vahvistavan, ihmisten auttamisen maksimoimiseen johtavan filosofisen ajattelutavan, efektiivisen altruismin, kehittelijänä. Bioetiikan professuuria Princetonin yliopistossa hallinnoiva australialainen lienee maansa kautta aikojen tunnetuin filosofi.

Singerin johdatus Marxin ajatteluun on jo lähtökohtaisesti niin lyhyt, että se herättää lukijassa epäilyksiä. Jos kyseessä ei olisi juuri Peter Singer, saattaisi teos jäädä lukematta, päätyen esimerkiksi lukemattomista johdantoteoksesta Marxin ajatteluun, joita on tässä blogissa esitelty aiemmin. Lyhyt tutustuminen paljastaa, että kyseessä on alun perin vuonna 1980 julkaistun teoksen myöhempi, Neuvostoliiton romahduksen jälkeen, tarkistettu laitos.

Englanninkielisen alkuteoksen alaotsikko A Very Short Introduction selittää tekstimäärältään Kommunistisen manifestin kokoisen kirjan oleellisemmin. Suomentaja Teppo Eskelisen (s. 1977) alkusanoissa todetaan, että Singer on pyrkinyt keskittymään vain ja ainoastaan Marxiin ajattelijana. Kirjoittaja tarttuu lukijaansa tiukasti kädestä ja johdattelee hänet hyvin systemaattisesti ja vailla koukeroita Marxin ajattelun keskeiseen perustaan.

Singerin tuotanto on tuttua helposta luettavuudesta, eikä Marx tee poikkeusta. Käsitteet ja niistä vedettävät johtopäätökset esitetään todella selkeästi ja maanläheisesti. Lukija ei matkalla pääse eksymään. Kirjassa käydään lävitse Marxin elämänvaiheet: Syntyminen Trierissä, opiskelut Bonnin ja Berliinin yliopistoissa, nuorhegeliläisyys, lyhyt kausi sanomalehtimiehenä, maanpakolaisuus, tutustuminen työtoveri Friedrich Engelsiin (1820 – 1895), Kommunistisen manifestin laatiminen, päätyminen Lontooseen, magnum opukseksi modostuneen Pääoman kirjoitusprosessi ja siitä nostettavat tärkeimmät johtopäätökset.

Kaksi ajattelijaa nostetaan ylitse muiden. Marxin ajattelu ei olisi voinut syntyä ilman G.W.F. Hegelin (1770 – 1831) filosofiaa ja tämän hän avoimesti tunnusti esikuvakseen. Ajatus historian kehityksestä dialektisesti oli perua Hegelille, mutta hengen viekkauden Marx korvasi historiallisella materialismilla. Ludwig Feuerbachin (1804 – 1872) uraauurtava uskontokritiikki oli se muurinkivi, jonka avulla Marx saattoi muuttaa edellä mainitun henkisen filosofian materialistiseksi, kääntää dialektiikan jaloilleen.

Kuten Marx-tutkimuksessa aina, näkökulma on Pääomassa, mutta sen esittämiä ajatuksia verrataan Marxin aikaisempiin kirjoituksiin tai julkaistuihin artikkeleihin. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa keskeinen lisäarvo-teoria, ajatus työstä vieraantumisesta, näkemys historian deterministisestä suuntautumisesta kohti kapitalismin loppua ja siirtymisestä kommunismiin. Aivan lopussa Singer pohtii Marxin arvoa nykyajalle, mikä hänen ajattelussaan on edelleen relevanttia.

Lyhyt johdatus pitää huolen siitä, että Marxin ajattelun perustasta pääsee jyvälle. Johtuen vajaasta 150 sivusta, lopputulos ei ole mestariteos, mutta sen vastapainoksi esitys on helposti sisäistettävissä, ja luettavissa parissa tunnissa. Marx on siksi yhteiskunnallisesti tärkeä ajattelija, että mikäli tutustuminen häneen on jäänyt tekemättä, Singerin Marxia voi suositella ensimmäiseksi johdatukseksi aiheeseen.

Karl Marxin syntymästä tulee toukokuun 5. päivänä 2018 kuluneeksi 200 vuotta. Vaikutukseltaan ihmiskunnan historiassa hänen kanssaan painivat korkeintaan Jeesus Nasaretilainen (n. 4 eaa. – 33 jaa.) ja profeetta Muhammed (n. 570 – 632 jaa). Eron edellä mainittuihin tekee kuitenkin se, ettei Marxia ole pidetty jumalallisena julistajana – olkoonkin, että häneen liitettyyn palvontakulttiin on vastoin hänen tahtoaan sellaisia aineksia sisällytetty. Myös vaikutus on vuosituhansien sijasta tapahtunut vähemmän kuin kahdensadan vuoden kuluessa.

Ja mikä vaikutus Marxilla on ollut! Yleisesti ottaen koko viime vuosisadan historiaa on mahdotonta ymmärtää ilman häntä. Marx jakaa mielipiteitä, mutta yleisesti hänet tunnustetaan kapitalistiseksi nimitetyn talousmallin loisteliaimmaksi kuvaajaksi ja kriitikoksi. Lopputulos ei ollut valokuvan tarkka, mutta maalaus kuitenkin, kuten Singer päättelee. Painoa on niin taloustieteen kuin filosofian alalla, mutta kuten kirjassa nostetut esimerkit tehdastyöläisten elinolosuhteiden kuvailemisesta osoittavat, Marxia voidaan pitää myös sosiologiatieteen uranuurtajana.

Kun tänä päivänä olemme huolissamme tuloerojen kasvusta, syrjäytymisestä, palkan riittämisestä elämiseen, sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta, resursseiltaan rajallisen planeetan luonnonvarojen riittävyydestä, työstä vieraantumisesta, ihmisluonnon mukautuvaisuudesta sosiaalisista tai taloudellisista tekijöistä johtuviin muutoksiin tai jopa materiaalisten ja henkisten ominaisuuksien välisistä eroista, tunnustaudumme huomaamattamme suuren saksalaisen filosofin oppilaiksi.

Kärjistäen voisi sanoa, Singeriä siteeraten, että olemme kaikki marxilaisia.

Myytävänä olevia Marxin pienoispatsaita Lenin-museon tiskillä Tampereella huhtikuun alussa 2018. Kuva: Blogin kirjoittaja.
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s